Torstai on toivoa täynnä!

Ja mites meillä torstaina meni? Oikein HIEnosti, kiitos vaan kysymästä! Tuulikki lähti taluttamaan Tögguria ja mä olinkin heti hakemassa Mörrille pitkät ohjat ja ajovyötä tallista. Laitoin Mörrillekin etupopot jalkaan, kun kerta pomollakin oli, ja näin se tottuu pienillä lenkeillä niitä paremmin käyttämään. Sain Mörrin käännettyä pihassa peruuttamalla ja ohjaamalla sitten eteenpäin ja olin jo siinä rinta rottingilla kun mun heppa osaa mennä! Me mentiin oikein nätisti ruohikon reunaa ja alamäen melkein lopussa tunsin ohjista, kuinka Mörri olisi ollut lähdössä raville. Se on aivan erilainen tunne kuin mitä ratsastaessa ohjissa on! En nyt kuitenkaan päästänyt poikaa juoksuun, alamäkeen varsinkaan emme mene popot jalassa vauhdilla, ennenkuin herra tottuu nostelemaan niitä jalkojaan ja asettamaan ne oikein tossujen kanssa.

Sitten mentiin Rinteentielle ja oikealle ja Mörri hakeutui pyöräuraan, siinä oli hyvä kävellä. Mä taas tajusin olevani liian lähellä ja yritin pitää välimatkaa poitsun ahteriin. Mörri alkoi päristelee ja sitten me otettiin päristelykisa, jolloin Tuulikki kääntyi oikein katsomaan, että mitä ne siellä takana häärää :D Meillä oli tosi kivaa ja mä olin jo siinä kohtaa ihan fiiliksissä!

Juuri ennen Hannulan taloa on pieni ylämäki, mihin pyysin Mörriltä ravia. En oikeastaan edes tiennyt miten sitä pyydetään, mutta maiskuttelin ja  siirsin raipan sivulle ja liikuttelin sitä Mörrin näkökentässä. Mörri lähti rauhallisen nätisti raville ja mä hihkuin kannustuksia juostessani ohjat tiukalla käsissäni! Hillitön fiilis! "Soo-jaa" oli sitten hidastuskäsky ohjien kanssa ja Mörri siirtyi käyntiin. Mä pyysin seis ja annoin namin, tää oli NIIN hieno suoritus, Mörri tajusi selkeästi mitä halusin hänen tekevän! Mulla oli hymy äärimmilleen virittynyt ja Tuulikkia nauratti mun into. Mutta kun oli tosi mahtavaa!

Jatkoimme matkaa ja koko aika kehuin Mörriä, kuinka HIEno poika se on ja kuinka TAItava poika ja Mörri kuunteli tosi tarkkaan. Sain pidettyä Mörrin pois pientareen heinistäkin, voitteko kuvitella! :D Jatkoimme matkaa ja vastaan tuli mönkkäri, joka ihanasti pysähtyi ja sammutti koko masiinan ja antoi meidän mennä ohi. Kuulemma miehellä oli ollut omiakin hevosia joskus, nyt ei ollut, mutta kyydissä oli piskuinen tyttölapsi, hyvä kun osasi istua ja pikkuisella oli kuulosuojaimet päässä! Kiittelimme kovasti miestä. Eihän Mörri sitä masiinaa pelkää mutta Töggur on hiukkasen herkkis niiden suhteen.

Me kiivettiin latomäen päälle, missä sitten käännyimme ja mä sain taas ohjata Mörriä käännöksessä ja kehua sitä hurjasti kun se on niin taitava ja komia poika! Alamäki mentiin "Vaa-roo-vaas-tii.." ja sitten otimmekin Töggurin perään hieman lisää ravia. Mun piti maiskuttaa ja shu-shuhuilla ja sitten tein jaloillani ääntä ihan kuin juoksisin perässä. Sitten jo olimmekin ravissa ja mulla oli ohjissa kiinni pitelemistä! :D Lisää kehuja, hienopoikahienopoika!

Siinä viimeisellä suoralla, missä tiedän että Mörri lähtee mielellään juoksemaan ainakin taluttaessa, päätin kanssa ottaa hieman ravia. Hihkaisin vain "Ravia!" ja Mörri lähti raville! Oi että olin ylppis, se toimii kyllä ihan niillä sanoillakin, kun niitä vaan muistaa käyttää! Jee! Sitten hidastettiin, otettiin namia ja mä sain pidettyä Mörrin oikeassa reunassa, vaikka Töksy oli jo vasemmassa ja kääntymässä tallitielle. Jukranpujut kun olin tyytyväinen! Ja tallilla otimme vielä pari peruutusta ja nekin meni hyvin :) Sai polle palkinnoksi auringonkukan siemeniä, kun oli niin hieno poika!

Ihan mielettömän ihanaa, Mörri selkeästi yrittää parhaansa ja nyt ollaan opittu yhdessä ohjasajoa, vaikkei kummallakaan ole mitään hajua miten se oikeesti menee. Perhana kun olen tyytyväinen! Heppa oppii mun merkkejä ja apuja, vaikkei ne aina täsmällisiä tai samoja olekaan, niin se SILTI toimii! Mun polle toimii! Ja mikä ihaninta, se uskaltaa kokeilla ratkaisua ilman pelkoa. Kun se sai uuden pyynnön, se mietti hetken ja kokeili sitten toimintaa. Jos kehuja ei tullut, se mietti uudestaan ja testasi toista tapaa ja oli AIVAN tohkeissaan keksittyään asian, ja kun sai kehuja ja namin!

Ja mä otin kotona lasin viiniä asian kunniaksi, olin sitäpaitsi puhua pulputtanut Mörrille puoli tuntia putkeen ja ääni siinä meinasi mennä :D