Huomasi hyvinkin helposti, että tää mun kuntoni on rapistunut näiden viikkojen aikana. Nyt olen yrittänyt saada takaisin menetettyä lihaskuntoa liikkumalla Mörrin kanssa taluttaen. Ongelmana ovat taas olleet liian kuumat säät, sekä minä että Mörri ollaan pohjoisen ilmanalan otuksia, eikä pahemmin helteistä välitetä.
Viime torstaina oli taas kuuma kun ajoin tallille ja päätin etten tosiaankaan jaksa lähteä vielä kuumemmalle tielle. Laitumella sen sijaan oli hieman viileämpää, joten tassuttelin kaikessa rauhassa heinää syövän hevoseni luokse. Tervehdin samalla muitakin lauman jäseniä, jolloin Mörri siirtyi luokseni, hänen Täti.
Tuli mieleen, että nyt vois kokeilla juoksemista laitumella, kun Töggur ja Kelly ovat aidan toisella puolella köyhemmällä laitumella. Houkuttelin Mörriä mukaan ja se lähtikin seuraamaan. Kiristin tahtia ja Mörri teki saman. Mörri pysytteli vierellä ja kun vielä kiristin vauhtia lisää, Mörrin silmissä näkyi mielenkiinto, mikä juttu tää oli?
Pistin juoksuksi ja Mörri siirtyi raville mun perään. Tein kiemuraisia lenkkejä ja välillä kävelin, juoksin ja tein pysähdyksiä. Ja palkitsin kun olimme menneet tosi hyvin! Mörri alkoi innostua, se kokosi itseään ja päristeli, mukavaa juoksennella Tätin kanssa!
Ensin vaikeutin tehtäviä niin, että aloin tekemään nopeita käännösiä ja singahdin uudestaan juoksuun. Mörrillä kesti hetken tajuta että Täti vaihtoi suuntaa ja sinkosi itsensä sitten mun perään. Seuraavalla kerralla se jo seurasi tarkemmin mun liikkeitä ja kääntyi salamana mun kanssa toiseen suuntaan.
Yhdessä kohtaa juoksin niin kovaa kuin pystyin ja Mörri tuli hurjalla ravilla perässä, näin sen sivusilmällä kun poika tukka putkella otti mua kiinni. Mörri oli jo melkein saanut mut kiinni kun tein stopin, pistin oikean jalan vielä eteen kuin luistimilla konsanaan ja pysähdyin sitten kuin seinään. Mörri oli loistavasti kuulolla, se veti liinat kiinni ihan totaalisesti, nosti päänsä ylös ja jarrutti kaikki 400 kiloaan muutaman sentin päähän minusta. Eikä muuten törmännyt, ei edes hipaissut! Siinä se seisoi silmät innosta tuikkien, mihin singahdetaan seuraavaksi?!?
Olin NIIN ylpeä Mörrin kuulolla olosta ettei ylpeämpi voi olla! Hihitin itsekseni ja Mörri seurasi, tää oli mielettömän hauskaa!
Oli mulla ihan tärkeä tehtäväkin edessä, Tuulikki ja Kari olivat nimittäin muualla ja mun ihanana tehtävänä oli hoitaa hevoset talliin yöksi. Kun me kerta olimme Mörrin kanssa juuri sopivasti kävelleet portille, avasin sen ja jätin auki. Kävelin tallin ovelle ja Mörri tuli itsekseen ulos siirtyen suoraan vihreälle. Annoin pojan olla, se tulee kuitenkin mielellään aina talliin kun tietää kaukalossa olevan jotain syötävää. Hetken syötyään Mörrinkäinen siirtyi luokseni ja yhdessä menimme sisälle talliin, missä tyytyväisenä päristelevä hevoseni meni oitis omaan karsinaansa.
Onnesta soikeana otin Töggurin riimun ja lähdin hakemaan loppulaumaa. Töksy lähestyi tohkeissaan porttia, se tajusi että nyt olisi iltajuttujen aika! Laitoin riimun herralle päähän ja lähdin kävelemään tallille päin, kutsuin samalla Kelly-ponia mukaan. Juu ei huolta neitokaisesta, hän sipsutti sievästi Töggurin vanavedessä! Puolivälissä vilkaisin taakseni ja huomasin Kellyn jääneen natustelemaan ruohoa. "Kellyy, tulehan sieki talliin, Kelly..." Neitokainen pinkaisi raville ja tuli pää korkealla harja hulmuten takaisin jonoon, kuuliaisia ollaan täällä takana, kyllä!
Töggur suunnisti omaan karsinaansa ja matkalla Kelly pujahti omaansa. Laitoin ovet kiinni ja höpöttelin samalla hevosille ääneen. Mörri oli uteliaana, se tunki turpansa ulos karsinasta ja ihmetteli kuinka nyt Täti hänet tänne laittoi. Se oli jo onnistunut syömään herkkuvatinsa tyhjäksi, joten tipautin sille vielä yhden leipäpalan. Sitten jäin katselemaan aukosta mitä Mörri hääräilee.
Siellä maisteltiin suolakiveä, juotiin vettä, tarkistettiin kaukalo ettei sinne vain olisi tässä välissä tipahtanut mitään, nuoltiin suolakiveä ja hörpättiin taas vettä päälle. Mörri siirtyi sitten katselemaan vuorostaan minua ja annoin sille pusun nenälle. Mörri puuskahti ja nyppäsi ylähuulellaan mun nenää. Nauratti, annoin pienen makupalan pojalle. No siitähän herra innostui ja tunki turpansa uudestaan mun luo. Muiskuttelin sille ja kun se onnistui uudelleen käyttämään ylähuultaan, annoin makupalan.
Välillä menin kauemmaksi ja Mörri laski päänsä pois. Hetken kuluttua muiskuttelin uudelleen ja Mörri tuli oitis "pussaamaan" mua. Sitten mua vasta naurattikin, kun Mörrinkäinen nuoli välissä suolakiveä, hörppäsi vettä, nuolasi suolakiveä ja vetäsi samalla kielellä sitten mun naaman märäksi! Tyi yäk! Nauratti, ja vaistonvaraisesti nuolasin huuliani ja iäkh, se maistui ihan himalajan suolalle, kuolasta puhumattakaan! Oli pakko mennä pesemään naama ulos hevoseten juottosaaville!
Hyvillä mielin jätin pollet kuitenkin talliin syömään iltaheiniä, Tuulikki tulisi pian ja laittaisi lisää heiniä yöpuuta varten. Tämä oli mulle tosi tärkeä juttu, että sain laittaa hevoseni talliin yöksi ja vastuu oli myös muista hevosista. Ja varsinkin kun meillä oli juoksemisen kanssa NIIN hauskaa, Mörri vain on niin YKKÖNEN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti