Kävin hakemassa Mörrin sisälle kuivumaan ja Tuulikkikin tuli katsomaan. Häntä huvitti, ainoa hevonen joka EI näprää koristeita! Tuumasin että ilmeisesti heposella ei ole ollut tylsää karsinassaan, vaan se on syönyt ja nukkunut ja ollut tyytyväinen :)
Olin tuonut kotoota pari pellavapyyhettä, joilla saisin polleni kuivattua. Ensin vetäsin vanhalla froteepyyhkeellä pahimpia märkiä pois, onneksi poika ei ihan litimärkä ollut. Sitten kuivasin otsatukkaa ja samalla laitoin pyyhkeen Mörrin päähän niin, että silmät peittyivät. Kiltisti se seisoi paikoillaan ja hihkaisin Tuulikille että katsopas tätä, ei pelkää meidän poika pyyhkeitä! Tuulikki kääntyi katsomaan ja kuullessaan hänen äänensä, Mörri höristi korviaan. Korvat vetäsivät pyyhkeen tiukemmin silmiä vasten, mutta Mörri ei edes yrittänyt pelastautua pinteestään! Hieno poika, tuosta hyvästä se oli ansainnut porkkanan palan!
Kuivasin Mörrin otsista ja harjasin siistiksi. Sitten oli vuorossa joulupinteleiden laitto, sellaiset punaiset, missä oli valkoista teddykarvaa reunoissa. Mörri oikein lepuutti takajalkaa, mihin olin pinteliä laittamassa, tykkäsi kovasti kehuista! Jouluriimu kilikelloilla mulla olikin jo vieressä ja sen pujotin pojalle päähän. Kellot kilisivät, mutta Mörri on jo tottunut tähän kaikkeen. Jokavuotinen riesa hälle! :D Niin, ja piti sitä tonttulakkikin laittaa päähän, että oltaisiin tosi söpiksiä!
Ohjasin poitsun karsinaansa ja laitoin punaisen riimunpätkän oviaukkoon tukkeeksi. Se riittikin juuri sopivasti ja kiersin siihen valkoista pörröistä joulunauhaa ympäri. Porkkanat laitoin pienittyinä muovikauhaan ja kaivoin kameran esille. Mörri oli niin tohkeissaan mahdollisuudesta saada porkkanaa, että nojasi riimunnaruun ja pelkäsin herran tulevan läpi. Kuvasin hetken aikaa, mutta pyysin sitten Tuulikkia avuksi, oli hankala palkita ja kuvata kun yksi heiluttaa päätään.
Karikin oli tullut talliin oman kameransa kanssa ja otti kuvia kun kuvasin Mörriä. Salamavalolla kuulema ei tullut nättejä kuvia, mutta mä en sitä edes käyttänyt. Mörri näkyi hyvin tummaa taustaa vasten ja siitä sai hyvin kuvia. Otin varmaan toistasataa kuvaa, suurin osa oli tosin sellaisia että ne sai samantien poistaa. Tärähtäneitä ja sumeita, Mörri viskoo päätään niin että turpa näytti olevan puoli metriä leveä.
Jossain vaiheessa sitten porkkanat lähestyivät loppuaan ja toivoin että edes yksi kuvista olisi sen näköinen, että siitä saisi jotakuinkin sievän kortin aikaiseksi. Varalla mulla oli edellispäiväinen kuva kyllä, mikä oli ihan ok, mutta jotain muuta oli hakusessa. Otin Mörriltä ensin riimun pois ja kömmin narun ali karsinaan pinteleiden poistoon. Mielenkiintoista, kuinka se osaakin seistä kiltisti paikoillaan, kun vain haluaa!
Vein tyytyväiseltä näyttävän hevoseni takaisin tarhaan ja aloin purkamaan koristeita. Kari näytti ottamiansa kuvia ja siellä oli pari tosi hyvää kuvaa. Hyvä tietää että olisi varalla Karin kuvat, jos omat menisivät pieleen!
Päästyäni kotiin tietsikan ääreen, aloin katselemaan kuvia. Voi itku, oikeesti, varmaan 90% oli suoraan poistettavia ja loputkaan ei mitään korttiainesta ollut! Onneksi Kari laittoi mulle muutamat kuvat ja sain niistä valittua joulukorttia varten parhaan. Pääsin tilaamaan joulukortit Ifolorista, ja samalla tilasin Mörri-kalentereitakin lahjaksi! Ihanaa joulu tulee, haluan päästä postittelemaan Mörri-kortteja kaikille! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti